TeppoRaininko

Ampukaa hirvet, pelastakaa maapallo

Suomessa asuu 300 000 lehmää. Suomessa asuu myös yli 100 000 hirveä. Nekin ovat märehtijöitä. Metaanin lisäksi lehmät tuottavat maitoa. Hirvet tuottavat metaanin isäksi vahinkoa metsätaloudelle. Amerikkalaiset ratkaisivat oman märehtijäongelmansa jo yli 200 vuotta sitten. Olisiko meidän aika luopua hirvistä?

 

Ilmastollisesti valveutuneet ihmiset ovat ottaneet kotieläimet hampaisiinsa. Kuvainnollisesti tietenkin. Konkreettisesti hampaissa on avokadoa, merilevää ja muuta kaukoruokaa. Osalla on myös maissipiippu, mutta ei siitä ja sen sisällöstä sen enempää.

 

Kaikista tuotantoeläimistä pahin on kuulemma nauta, tuo mainio eläin, joka mahdollistaa pihvit, juustot ja proteiinirahkat. Joidenkin tietäjien mukaan ne tosin eivät ole aikuisen ihmisen ruokaa, sillä mikään muukaan eläin ei käytä ravintonaan toisen eläimen maitoa. Tuo ei pidä tarkalleen ottaen paikkaansa, mutta vaikka näin olettaisimmekin, niin samalla perusteella voisimme luopua myös oluesta.

 

Vegaanien hard core –siipi olisi halukas lahtaamaan nautakarjan kerralla ja kokonaan.  Maltillisemmille riittää, että tapetaan aluksi vain osa. Suomessa on noin 300 000 lypsylehmää eli naaraspuolista, maitoa tuottavaa nautaa. Sen sijaan, että tappaisimme lypsävän lehmän, voisimme mieluummin luopua hirvieläimistä. Samalla pääsisimme eroon hirvikärpäsistä ja punkkiongelmakin pienenisi.

 

Suomen talvehtiva hirvikanta on noin 100 000 kpl. Loppukesästä kanta on puolet suurempi. Hirvi on suunnilleen naudan kokoinen märehtijä, joka tuottaa metaania ja hiilidioksidia. Hirvistä luopuminen vastaisi samaa kuin hävittäisimme kolmanneksen lypsylehmistä vasikoineen. Kun nuorisokin nyt äänekkäästi vaatii ilmastotekoja, olisiko aika tarttua toimeen?

 

 

Laajamittaisesta märehtijöiden vähentämisestä maailmassa on hyviä kokemuksia. Amerikkalaiset ovat olleet tässäkin asiassa aikaansa edellä. He ovat luopuneet vapaehtoisesti biisoneista. On arvioitu, että biisoneita olisi ollut Kolumbuksen retkien aikaan ainakin 60 – 70 miljoonaa. Korkeimmat arviot ovat jopa 100 – 120 miljoonaa (www.raimonikula.net/bison). 1800-luvun lopussa noita tuhatkiloisia metaaniaggregaatteja oli enää joitain tuhansia. Siitä kanta on vähitellen lähtenyt kasvuun, mutta pidetty maltillisena. Tänä päivänä lukumäärä on suuruusluokkaa 300 000 kpl.

 

Pohjois-Amerikassa elää noin 91 miljoonaa nautaa, mikä tarkoittaa noin kolmea ja puolta amerikkalaista yhtä äpyliä kohti. Suomessa nautoja on alle 900 000, suhteessa väkilukuun vain puolet USA:n luvusta. Asukaslukuun suhteutettuna voisimme pitää sekä naudat, että hirvet, mutta asialla on toinenkin puolensa.

 

Lehmän ja hirven ravinnossa on huima ero. Toisin kuin helsinkiläiskouluissa tunnutaan opetettavan, soijavalmisteet eivät ole lehmien, vaan Vihreiden pääasiallista ravintoa. Lehmät märehtivät enimmäkseen säilörehua, kuivaheinää ja laidunnurmea. Nurmipelto on LUKE:n tutkijan Perttu Virkajärven mukaan tehokas hiilinielu, joka kompensoi mukavasti lehmän röyhtäilyjä.

 

Hirvetkin syövät ruohovartisia kasveja, mutta erityisen mielellään pensaita ja puita. Kesällä lempiruokaa on rauduskoivu, talvella mänty. Kesällä hirvi syö jopa 50 kiloa päivässä. Talvella päivittäinen ruokamäärä on pienempi, mutta silloin kitaan eksyy lähes yksinomaan 1-3 metriä pitkiä männyntaimia. Hirvet myös katkovat nuoria puita sekä vioittavat puita syömällä kuorta ja hankaamalla sarvia puuta vasten. Vuosittaiset metsätuhot lasketaan miljoonissa euroissa. Hirven syömästä männyntaimesta ei koskaan tule kunnon hiilinielua. Siitä ei ikinä tehdä ikkunanpuitteita, kattoristikoita eikä saunan lauteita. Ei edes vessapaperia kiinalaisille.

 

Hirvi ei siis pelkästään tuota kasvihuonekaasuja, se myös tuhoaa hiilinieluja. Siinä sivussa se tuhoaa myös autoja ja ihmisiä. Vuonna 2017 hirvikolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa. Uusien autojen valmistaminen tuhoutuneiden tilalle, korjauskelpoisten korjaaminen ja romujen raivaus onnettomuuspaikalta aiheuttavat päästöjä nekin, samoin ihmisten hoitaminen sairaaloissa, missä kaikki on nykyään kertakäyttöistä. Aika monta Älä osta mitään -päivää saa viettää, että kompensoi yhden hirvikolarin ympäristöhaitat.

 

 

On tullut aika luopua hirvistä. Eikä vain hirvistä, vaan myös 70 000 talvehtivasta valkohäntäpeurasta ja 30 000 metsäkauriista. Pienempinä märehtijöinä nämä ovat hirveä vähäisempiä ilmastopahiksia, mutta tekevät osansa sekä metaanin tuottajina, puiden tuhoajina että osallisina liikenneonnettomuuksiin. Meitä maalaisia tällainen lopullinen ratkaisu tietysti vähän hirvittää, sillä se tietää hirviporukoiden hajoamista ja peijaisille loppua, mutta olemmehan tottuneet uhrautumaan, jotta kaupunkilaisserkkumme saavat jatkaa elämäntyyliään.

 

Ei tietenkään ihan jokaisesta hirvestä tarvitse luopua. Tehdäksemme suhteessa yhtä suuren ilmastoteon kuin amerikkalaiset ajaessaan alas biisonit, meidän tulisi leikata hirvikantamme alle 500 yksilöön. Lihanleikkaajille on luvassa kiireiset ajat. Valkohäntäpeuraa, tuota haitallista vieraslajia, emme  tarvitse niinkään montaa. Korkeasaareen, Ähtäriin ja Ranualle riittää yhteensä kymmenen kappaletta. Manner-Suomen kauriskannat ovat istutettuja ja talviruokittuja, joten suuria luontoarvoja emme niidenkään myötä menetä. Ahvenanmaalle kauriita voisi jättää, koska niiden kanssa kolaroiminen kuuluu paikalliseen traditioon yhtä olennaisena osana kuin vesilintujen kevätmetsästys.

 

Tasapuolisuuden nimissä on vielä syytä mainita, että ovat eurooppalaisetkin tehneet jotain ilmaston eteen. Eurooppalainen biisoni eli visentti oli tuhat vuotta sitten yleinen elukka Itämeren eteläpuolella. Skånen metsissä esiintynyt kanta ajettiin alas keskiajalla, kuten ne metsäkin. 1800-luvulle tultaessa laji eli enää Kaukasuksella sekä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, mistä viimeinen luonnonvarainen yksilö poistettiin ilmaa pilaamasta vuonna 1919 (Wikipedia). Kaukasuksen viimeinen luonnonvarainen yksilö kuoli 1927. Visentit selvisivät kuitenkin eläintarhoissa, ja lajin palauttaminen luontoon aloitettiin vuonna 1952. Visenttien yksilömäärä luonnossa on noin 2 000 ja vankeudessa 1 400 yksilöä. Suomea lähimmät istutuspaikat ovat Pietarin lähellä, mistä eläimiä on myöhemmin vaeltanut Karjalan tasavaltaan. Laji saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen. Pitäisiköhän määrätä näille jo valmiiksi jonkinlainen haittavero? Antti Rinne, herätys!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

"Nautoja oli reilu 882 000 kappaletta toukokuun 2018 alussa, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Nautoja oli noin 10 500 tilalla. Tilojen määrä väheni kuudella prosentilla vuoden aikana."

Lähde Luke.

https://stat.luke.fi/tilasto/36

Laitoit vain lypsykarjan lukuihisi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Lukeehan myös:

Suomessa nautoja on alle 900 000

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pahoittelen, luin huonosti ja meni tuo ohi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #3

Haitanneeko tuo mittään. Minä tässä mietin pitäisikö tarjoutua ampumaan naapureidenkin hirvet, Ruotsissa on siinä 300 000 ja Venäjällä Aasiaa myöten; Euroopan ulkopuolella miljoonan verran.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #4

"Pohjois-Amerikassa elää noin 91 miljoonaa nautaa, mikä on noin kolme ja puoli märehtijää yhtä amerikkalaista kohti."

Tuossa sen sijaan taitaa olla jotain väärin päin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

Olikohan tuossa kanadalaisetkaan naudat mukana, sitä paitsi sielläkin on joku moose.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #9

Kiitos tarkkaavaisuudesta, Olli. Korjasin.
Ja oikeassa olet, Seija, ei ole Kanada mukana.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #3

Mutta saitpahan sanottua kumminkin ja osoitit asenteellisuutesi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Sinulle ei näköjään pahoittelu kelpaa. Ja juu, on minulla asenteita - sinulla ei ilmeisesti niitä ole? No, saitpahan jälleen sinäkin sanottua.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Ammuthan, kunhan lupia saathan.

Käyttäjän SeppoMakkonen kuva
Seppo Makkonen

Hyvä ja kannatettava ajatus. Työttömät ilmastotalkoisiin. Lahdataan omat, Ruotsin ja Venäjän hirvet. Se on useamman vuoden urakka, kun ottaa huomioon kaikki tappamisen jälkeen tulevat välttämättömät toimet. Lihat voisi lahjoittaa vaikka Afrikan köyhille, siitä tulisi kaikille hyvä mieli. Todellinen win-win tilanne. No ei ehkä hirvien kannalta, mutta muuten

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Vegaanien hard core –siipi olisi halukas lahtaamaan nautakarjan kerralla ja kokonaan. Maltillisemmille riittää, että tapetaan aluksi vain osa."

<-Jälkimmäinen ajattelutapa yhdistää myös meitä lihansyöjiä.

Valkohäntäpeuroista olisikin hyvä päästä eroon kokonaan punkkeja levittämästä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Juu, ammutaankin valkohäntäpeurat, sehän on vieraslaji.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Ja minä kun meinasin suositella susien määrän lisäämistä.
"Vuonna 2017 hirvikolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa".
Bonuksena ilmastonmuutoksen torjunta.
Toki tuossa susimäärä hetkeksi kasvaa, mutta kun hirvet loppuvat, vähenee susimääräkin. Toki kaikki peuratkin on ammuttava, mutta sitähän edellyttää jo ilmastonmuutoksen torjuntakin.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Suomessa on 900 000 nautaa lihakarja mukaan laskien vs 100 000 suomalaista hirveä. Selvää on, kumpi populaatio on määrällisesti ilmaston ja myös Suomen luonnon kannalta haitallisempi.

Vuonna 2015 maatalous tuotti 10,1 % kasvihuonekaasupäästöistä, teollisuuden prosessit ja tuotteet 8,7 % ja jätteiden käsittely 3,7 %. Energiantuotanto yksin aiheutti 78 % vuoden 2015 päästöistä, ja tästä luvusta kolmannesta edustavat liikenteen päästöt.

Vähennetään siis kaupasta ostettavan lihan määrää ja korvataan naudanlihan tuotantoa broilerinkasvatuksella, joka on ekologisesti kestävämpi tapa tuottaa lihaa.

50% supistus nautojen lukumäärään ensi alkuun, niin maailma pelastuu. Hirvi kuuluu Suomen luontoon, eikä sitä ole syytä korvata kymmenkertaisella määrällä keinotekoisesti ylläpidettyä nautakarjaa.

Käyttäjän Karriollila kuva
Karri Ollila

Mitäpä niille Broilereille syötetään? Nurmi on ylivoimainen yhteyttäjä ja monimuotoisuuden ylläpitäjä. Broiskuille rypsiä, vehnää ja soijaa.. Alennetaan peltojen hiilensidontaa ja kasvipeitteisyyttä. Jätetään pohjoisessa sato korjaamatta. Siirrytään Brasilialaiseen tuontilihaan ja tuonti soijaan. Siinäpä ympäristöteko. Vai aiotko kieltää tuonnin? Suomalainen elintarvikesektori työllistää n. 350 000 henkeä. Kiertotalous on karjataloudessa 100%. Ainoa merkittävä ravinnepäästö tapahtuu siinä vaihessa, kun tuo suomalainen elintarvike sekoittuu taajamaympäristössä lääke- ja hormonijäämiin ja johdetaan vaikkapa Viikin puhdistamon kautta Sipoon kompostikentälle ja siitä kahden asfaltin väliin viherrakentamiseen-- ja siitä hulevesien mukana Itämereen.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#21

Kun maatalous vastaa yli 10% osuudesta kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, niin kyllähän asialle täytyy jotain tehdä. Vähennetään maatalousteollisuuden tehotuotannon piirissä olevien märehtijöiden lukumäärää vaikka ensi alkuun puoleen, ja korvataan tuotettu lihamäärän menetys esimerkiksi ihmisravinnoksi kelpaavalla soijalla, niin maapallo pelastuu. Ja jos välttämättä täytyy syödä teollisesti tuotettua lihaa, niin mielellään kierrätetään sitä soijaa vaikka broilerikasvatuksen kautta eläinproteiiniksi.

Hirvikannan tuottama metaanimäärä on vain häviävän pieni osuus tehomaatalouden tuottamista kasvihuonepäästöistä, mutta silti talousmetsien tehohakkuilla intoilevat metsänomistajat haluavat käyttää sitä keppihevosena hirvikannan hävittämiseksi :)

Käyttäjän HarriTapioLaine kuva
Harri Laine

Nurmi on paras bioenergian tuotantotapa, eikä sitä tulisi tuhlata rehuksi. Ihmisravintohan pystytään tuottamaan 10 -20 kertaa tehokkaamminkin kuin nurmen kautta. Pitäisi ajatella kansataloudelliselta ja tehokkuusnäkökulmalta. 30% nurmista voisi istuttaa tehokkaampaan käyttötarkoitukseen joko metsäksi tai pajuksi. Niin ja ikinurmi joita on Suomessa paljon ei sido hiiltä vaan vapauttaa. Tehokain nurmi hiilensidonnassa on 1-2v nurmi sekä syväjuriset sekä kerääjäkasvit talvenyli säilytettynä. Ravinnepäästöistä mainittakoon typen "ylöspäin" karkaaminen, jota et ole tainut huomata. Fosfori liikkuu vain veden mukana patrikkeleissa....
Monimuotoisuus on kadonnut säilörehunurmien myötä. Laidunnus + luonnonlaitumet ovat nurmitaloudessa paras monimuotoisuuden lisääjä, joskin nurmissa elävät "ötökät" ovat vain tiettyjä hyvin suppeata "kantaa". Tarvittaisiin monipuolisempia kasveja ja siemenseoksia. Monimuotoisuuden suurin vähentäjä maidontuotanossa on rapsinkäyttö. Baltian maissa ja esim Puolassa on alettu siirtymään rapsinviljeystä soijaan koska see turvaa luonnon monipuolisuuden. 3-4 ruiskutuskertaa vähemmän. Ekoteko olisikin rapsin tuonnin kieltäminen (viimevuonna 260tuhatta tonnia) sekä rapsin tuominen puristettavaksi Suomeen. Paljon enemmän kuin soijaa.
Maataloustuotannolta puuttuu omavaraisuusaspekti johon tulisi puuttua myös energiantuotannon (traktorit) kannalta.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #29

Jos nurmi on paras bioenergian tuotantotapa, miksi 30 % nurmista pitäisi istuttaa pajukoiksi?

Miten tuottaisit suomalaisilla pelloilla 10 - 20 kertaa tehokkaammin ihmisravintoa kuin nurmen kautta?

Millä mekanismilla kerääjäkasvit ovat tehokkaampia hiilen sitojia kuin monivuotinen nurmi?

Käyttäjän HarriTapioLaine kuva
Harri Laine Vastaus kommenttiin #30

Suomessa on pieniä alle 2ha lohkoja, joita ei kannata viljellä aivan riittävästi. Ne metsälle. Paju soveltuu hyvin ravinteiden kerääjäksi tietyn tyyppisille palloille ja pajun vuotuinen kasvu on suhteellisen hyvä.

Jos ajatellaan naudanlihan tuotantoa niin harva tuottaja tuottaa enempää kuin 1-1,5€ey/ha/vuosi. Lihaa saadaan 400 -1000kg (rodusta/lehmä/sonni jne) painavista eläimistä esim. 500-700kg/ha eli 100% proteeinia hyvässätapauksessa 100kg. Eli ei aika vähän. Muita vaihtoehtoja on paljon: esim. Suomessa härkäpapvusta fermentoimalla saadaan yhdeltä hehtaarilta 2000kg keskisadon mukaan tuotetta 2850kg, jossa 15% valkuaista ja lihaa parempi aminohappokoostumus ja sulavuus. Eli reilut 400kg/ha... Paljon on muitakin vaihtoehtoja. Virossa oli laskettu vastaavia ja päästy yli 700kg proteiinituotantoon/ha....

Nurmi ei sido tiettyä pistettä enempää hiiltä eli niistä ei tule hiilikaivoksia 1000 vuoden jälkeen vaan hiiliköyhää maata. Maahan sitoutuu vain tietyn verran hiiltä viljelyllä (Jenkkitutkimuksenmukaan 30-35...jotakin yksikköä...) ja se on saavutettavissa helposti Suomessakin 1-2v nurmilla joita ei korjata.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #31

Härkäpavussa on joitain haitta-aineita (lektiini, visiini ja konvisiini), jotka ovat ongelma osalle ihmisiä. Kaikki eivät voi härkäpapua syödä. Näiden haitta-aineiden sieto on pitkäti perinnöllistä. Lapset ovat alttiimpia näille aineille kuin aikuiset.

Härkäpapua voi viljellä Suomessa viljelyvyöhykkeillä I ja II eli juuri sillä osalla Suomea, jossa ei paljoakaan nautakarjataloutta harjoiteta. Pitkä kasvukausi johtaa Etelä-Suomessakin myöhäiseen korjuuseen, jolloin puintipäivät ovat lyhyitä, puintikosteus korkea, ja kuivauskustannukset korkeat.

Samalla peltolohkolla härkäpapua ja muita palkokasveja voi viljellä viiden vuoden välein, joten senkään vuoksi siitä ei ole turvaamaan valkuaisomavaraisuutta.

Luomuviljelyyn härkäpapu sopii kuitenkin hyvin typensidonnan vuoksi ja toisaalta siksi, että luomussa muutenkin pitää vähintään kolmannes pelloista olla latausnurmilla.

Nurmikaan ei niele loputtomiin hiiltä, mutta pidättää sitä verrattomasti paremmin kuin yksivuotinen kasvusto.

https://www.youtube.com/watch?v=_AaC65w0wjA
https://www.youtube.com/watch?v=gip4gUOo7tE

Käyttäjän HarriTapioLaine kuva
Harri Laine Vastaus kommenttiin #32

Suomessa 99,999% voi syödä härkäpapua. Välimeren maissa on n.0,1% väestä, jolle se ei sovi ellei kyseessä ole haitta-aineeton. Näitäkin papuja löytyy muualta, ei vielä Suomesta 3 vuoteen, sillä vasta 2021 on Borealin haitta-aineeton lajike tulossa markkinoille. Paras pavun viljyalue on ollut E-Pohjanmaa. Valitettavasti Uusimaa ja Varisnais-Suomi ei niin hyviä, joissa satotaso on jäänyt selkeästi alle Etelä-Pohjanmaan. Sampo- papu ei ole rypsiä kassvuajaltaan pidempi. Puintikosteus on keskimäärin Uudellamaalla ollut 18% viimeisien 10 vuoden ajan. Ainoastaan 2012 ja 2017 ollut ongelmia sadonkorjuussa.
Suomen peltopinta-alan kun ottaa huomioon (vain 4 maakuntaa) ja jos joka 5 vuosi olisi papua, niin papuomavaraisuus oli 350%.

Sopii härkäpapu myös tavanomaisen viljelyyn....

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #33

”Ainoastaan 2012 ja 2017 ollut ongelmia sadonkorjuussa.”

Sehän ei olekaan kovin usein?

Lisäksi 2018 kuivuus ja gammayökkönen verottivat satoa rajusti. Paikoin tuhosivat sen kokonaan. Härkäpapu on hyvä kasvi ja kannustan sen tuottamiseen, mutta se ei tosiaankaan ole kovin viljelyvarma.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #31

Laskit itse naudanlihan valkuaistuotannoksi 100 kg / ha / v.
Härkäpavulle laskit noin 430 kg / ha / v.

Tuosta on kovin pitkä matka siihen, että härkäpapu tuottaisi 10 - 20 -kertaisesti valkuaista naudanlihaan verrattuna, varsinkin, kun suurin osa naudanlihastamme syntyy maidontuotannon sivutuotteena. Suomalainen lypsylehmä tuottaa yli 300 kiloa valkuaista vuodessa. Tietenkään se ei tuota mitään kahtena ensimmäisenä elinvuotenaan, mutta ei härkäpapuakaan voi viljellä samalla lohkolla kuin joka viides vuosi.

Nurmien biomassasta – ja sen mukana hiilestä – on noin puolet maan sisällä. Mitä vanhemmasta nurmesta on kyse, sitä isompi osa on piilossa. Vanhoissa nurmissa voi juurimassan osuus olla puolitoistakertainen korjattuun satoon verrattuna. 10 000 kilon hehtaarisato nurmista ei ole mikään ihme eikä ennätys. Tällaisen kasvuston juurimassa voi olla 15 000 kg, josta noin 45 % on hiiltä. Juuria kuolee ja syntyy uusia. Maan mikrobitoiminta muuttaa osan juuristoon sitoutuneesta hiilestä pysyvään muotoon – siis muotoon, joka ei karkaa edes kynnettäessä. Mitä kauemmin maa pysyy muokkaamattomana, sitä isompi osa hiilestä pysyy maassa. Koska nurmia voidaan suorakylvää – ja yhä useammin niin tehdäänkin, nurmipellot ovat hyvä hiilivarasto.

Härkäpapu on yksivuotinen kasvi, jota voi viljellä samalla lohkolla viiden vuoden välein. Välissä on oltava jotain muuta. Se voi olla vaikkapa nelivuotinen nurmi, joka syötetään naudoille. Siten viljelykierron aikana tuotetaan samalta lohkolta sekä eläin- että kasvivalkuaista. Tällainen kierto sopisi myös luomuviljelyyn. Härkäpapu on typensitojakasvi ja kotieläintalous huolehtii fosforin ja kaliumin tarpeesta.

Ilman kotieläintuotantoa luomuviljely onkin – ei mahdotonta – mutta kovin, kovin tehotonta.

Käyttäjän HarriTapioLaine kuva
Harri Laine Vastaus kommenttiin #34

Itse olet uohtanut yhden asian ja samalla tärkeimmän. Tehokkuden. Ajatuksesi ovat lähel komunismia, ei tehkasta markkinataloutta.Ehäkäpä kolunisisi sopispi paremmin persujen MV lehteen vitsipalstalle.Tieteellinen tukimus on täysin siivuutettu. Pitää laskea myös käytetyt panokset. Toki Neuvostoliitossa jota ihailet oli hyvin laajaperäinen tuotanto. Teeppä panos/tuotos laskelma ensin. Ja niin..laskuopeillasi pitäisi näinä päivinä olla hiilikaivos avutumassa Suomeen....jos hiilen kertymä olisi pysyvilllä nurmilla tuota luokkaa. Kanadalaisessa tutkimuksessa hiiltä ei kerry tiettyä määrää enempää maaahan vaikka mitä tehtäisiin. Maan kasvukyky/tasapaino romahtaa kun hiililuku on liian suuri....

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #36

Jätän nuo MV- ja Neuvostoliitto-jutut omaan arvoonsa. Ne kertovat enemmän Sinusta kuin minusta ja olisivat sinänsä ihan relevantti peruste lopettaa keskustelu kanssasi. Natsikorttia odotellessa; kerran kerran vielä.

Ennen kuin maaperään sitoutunut hiili on louhittavassa muodossa, joudumme odottamaan vielä joitain miljoonia vuosia. Ettei tule odottavan aika pitkäksi, voit viettää aikaasi vaikka lukuharrastusten parissa:
- Grassland management impacts on soil carbon stocks: a new synthesis; Conant 2017
- The State of Food and Agriculture, FAO 2007
- lisää lukuvinkkejä on listattu täällä: https://www.mtk.fi/-/aktiivinen-maa-ja-metsatalous...
- lisäksi asiasta on kirjoittanut ihan selkosuomeksikin mm. yliopistonlehtori Mervi Seppänen (HY / MMTDK).

Viljelyteknisin keinoin hiiltä ei tietenkään loputtomasti pystytä sitomaan maaperään, sitä ei ole kukaan edes yrittänyt väittää, mutta sekin kannattaa tehdä, mikä on tehtävissä.

Käyttäjän HarriTapioLaine kuva
Harri Laine Vastaus kommenttiin #37

Luettu nuo ovat moneen kertaan. Lopetetaan keskustelu, sillä kuvaamasi MUTU ei perustu faktoihin vaan vanhentunisiin mielipiteisiin. Pelkkä propaganda ei ole pitkäjänteistä. Katsantokantasi on hyvin rajoittunut ja kapea, valikoiva, eikä sinne näytä sopivan kuin rajoittunut tieto. Tärkein asia kuitenkin suomalaista maataloutta kehitettäessä ja elintarvikeomavaraisuuteen pyritttäessä on resurrsien tehokas käyttö ja omavaraisuus. Huomio se kommenteissasi, sillä kestävä kehitys on yllättävän tärkeä tulevaisuudesssa maatiloilla myös kriisiaikoina. Nyt voimme tuhlata hyvinkin paljon panoksia johtuen ylituotannosta ja maataloustukien suuresta määrästä johtuen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Joo kyllä on asiaa. En käy hirvestämässä, mutta lähden vapaahetoiseksi ajomieheksi näin tärkeään asiaan. Eli autan asiassa kunhan ei tarvitse metsään mennä. Cityvihreänä en astu asfaltin ulkopuolelle, paitsi vappukarkeloissa pistän viltin vartiovuorenpuistoon ja käytän kaikenlaisia egoretkeilyvälineitä syödessäni gojimarjoja ja tofupihviä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Harmi kun EU kielsi konepyssyt metsämiehiltä. Kyllä 30 patruunan lippaalla olisi saanut kaadettua paljon enemmän hirviä.

Itse asiassa hirvestysprojekti on jo hirvittävästi myöhässä. Suomen ukkoutunut metsämieskanta alkaa olla jo sukupuuton partaalla, joten kohta tässäkin asiassa on turvauduttava varusmiesten apuun.

NH90 helikopterin tulituki-gatling on omiaan hirvestykseen. Se tekee samalla valmista jauhelihaa. Samalla voidaan harventaa myös ryteköitynyttä metsäalaa.

Käyttäjän JanneHeinonen kuva
Janne Heinonen

Miksi tyytyä vain hirviin?
Kyllä tämän Lopullisen Ratkaisun ympäristön hyväksi voisi ihan hyvin ulottaa muihinkin eläimiin.
Kaikki hengittelijät kylmäksi. Toki helpoin aloittaa noista isoimmista hiilidioksidikoneista.
Siinä vaiheessa kun päästään metsähiiritalkoisiin, alkaa jo näyttää hyvälle.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#18 Niin, ja äärilaidan ekofasistit eivät rajoita toimintaansa edes eläimiin. Pentti Linkola etc.

Pertti Väyrynen

Mihin unohtui porot? Niitäkin on ”porottomien tutkijoiden” mukaan n. satakertaisesti luonnolliseen kantaan verrattuna.

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen

Kiitos mainiosta kirjoituksesta. Olin aistivinani kirjoituksessa huumorin sävyjä...

Vieraslaji valkohäntäpeura alkaa kyllä olla oikea maanvaiva ainakin eteläisellä rannikkoseudulla. Sillä ei ole luontaisia vihollisia. Siinä ei paljon paina se, että Raaseporissa on nähty muutama pienehkö susilauma.

Koiramme, Jack Russell, häätää mökkitontiltamme joka toinen päivä kuuden valkohäntäpeuran lauman. Mutta kun siellä ei olla kuin osan aikaa niin ne tekevät selvää kaikista istutuksista - puista ja pensaista.

Puhumattakaan siitä, että ne pudottelevat työkseen punkkeja tontille.

Sissikoulutuksen saaneena res upseerina olen sitä mieltä, että metsissä tuhojaan tekevät hirvet, kauriit ja peurat ovat oivallisia harjoitusmaaleja tositilanteen varalle. Kaatolupia vaan enemmän.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#22

Että oikein reservinupseeri ja metsäsissi Pönkänen on julistanut sodan metsän eläimiä vastaan? Ja harjoitusmaaleiksi tositilanteen varalle?

Sallikaa minun jo nauraa :D

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen

Me sallimme. Huumorin harjoittaminen ja positiivinen asenne ovat hyvästä mielenterveydelle.

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen

Valkohäntäpeuran aiheuttamia haittoja:

- valkohäntäpeuran myötä Suomeen tuli imusuonimato, joka on levinnyt hirviin, poroihin, metsäpeuroihin ja metsäkauriisiin
- valkohäntäpeura toimii borrelioosia levittävän punkin isäntäeläimenä
- valkohäntäpeura levittää hirvikärpästä
- peurakolareita tapahtuu vuosittain tuhansia
- valkohäntäpeura aiheuttaa suuria vahinkoja puutarhaviljelmillä, taimikoissa ja viljelyksillä

Valkohäntäpeura on haitallinen, Suomeen kuulumaton vieraseläin, joka tulisi hävittää Suomen luonnosta.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#26

Ilkka Pönkänen kirjoitti "Valkohäntäpeuran aiheuttamia haittoja: ..."

- valkohäntäpeuran myötä Suomeen tuli imusuonimato, joka on levinnyt hirviin, poroihin, metsäpeuroihin ja metsäkauriisiin

> Imusuonimato on jo levinnyt hirviin, poroihin jne, eikä valkohäntäpeurojen hävittäminen muuttaisi tilannetta millään tavoin. Toisaalta myöskään kaikki valkohäntäpeurat eivät tällä hetkellä kanna ja tartuta imusouonimatoa.

- valkohäntäpeura toimii borrelioosia levittävän punkin isäntäeläimenä

> Kuten myös supikoirat, mäyrät, hirvet, kauriit, linnut jne. Tulisiko ne kaikki tällä perusteella tappaa?

- valkohäntäpeura levittää hirvikärpästä

> Niin tekevät myös useimmat hirvieläimet

- peurakolareita tapahtuu vuosittain tuhansia

> Aivan, tulisiko siis kaikki autot hävittää Suomen teiltä, luontoon kuulumattomina ja haitallisina?

- valkohäntäpeura aiheuttaa suuria vahinkoja puutarhaviljelmillä, taimikoissa ja viljelyksillä

> Melko marginaalista vahinkoa, joka olisi myös helposti estettävissä esimerkiksi aitaamalla alueita tai käyttämällä sopivia karkoitteita. Valkohäntäpeurojen aiheuttamat vahingot ovat harmillisia vain ihmisen kannalta, ympäristölle niistä ei ole mitään haittaa, toisin kuin ihmisen toiminnasta.

Valkohäntäpeura on haitallinen, Suomeen kuulumaton vieraseläin, joka tulisi hävittää Suomen luonnosta.

> Suomen luonnon kannalta ihminen on epäilemättä kaikkein haitallisin ja levinnein eläinlaji, joka aiheuttamat tuhot Suomen luonnolle ovat kertalukuja suurempia kuin yhdenkään eläinlajin.

Käyttäjän ToivoEKpil kuva
Toivo Köpilä

Tee ilmastoteko!

Syö nauta päivässä.

Toimituksen poiminnat